Mikä on BARF?

BARF-lyhennys muodostuu sanoista Bones And Raw Food, eli suomeksi Luut ja Raaka Ruoka.

Barf-ruokavalioon kuuluu lihaiset luut, erilaiset lihat, sisäelimet, merikala ja kananmuna sekä kasvis- ja hedelmä/marjasoseet. Ruokavalio sisältää 60-70% lihaisia luita, loput on n. puolet erilaisia hedelmä- ja vihannessoseita ja loput puolet sisäelimiä, kalaa, lihaa ja kananmunia.

Barffauksen idea on, että koiralle syötetään ruokaa, joka jäljittelee mahdollisimman hyvin koiraeläimen luonnossa saalistamaa ruokaa sisällöltään ja suhteiltaan. Luiden ja lihan lisäksi eläin syö saalistamansa eläimen sisäelimet ja myös vatsalaukun sisällön. Saaliseläimet ovat usein kasvinsyöjiä, joten vatsalaukku sisältää yleensä kasviksia, hieman pähkinöitä, ituja ja siemeniä).

Meidän motiivit

Olen kiinnostunut raakaruokinnasta n. pari vuotta sitten, mutta nyt olemme mahdollisesti tänä kesänä siirtymässä barffaukseen seuraavasta syystä:

Haluan antaa koiralleni parasta ruokaa mitä on saatavilla. Raakaravinto (luu ja liha, sisäelimet, kasvikset) on koiran luontaista ravintoa. Koiraeläimet eivät luonnossa syö kypsennettyjä ruokia eivätkä myöskään viljaa. Uskon että monet koirien terveysongelmista johtuu teollisesta ruuasta ja viljan suuresta määrästä. Barffaavat koirat ovat energisiä ja elinvoimaisia. Ne ovat lihaksikkaita ja tervehampaisia ja voivat hyvin.

Valitettavasti en usko enää teollisen ruuan paremmuuteen ja minua häiritsee, että en tiedä mitä koirille syöttämäni teollinen ruoka oikeasti sisältää. Lisäksi paketin kyljessä sanottu eläinproteiinin määrä sisältää usein myös höyhenet ja nokat ja muut jätteet.

Suunnitelmia

Koira syö barffatessaan ohjeen mukaan 2-3% painostaan päivittäin (Yhdessä lähteessä näin vaihteluvälin 4% asti, mutta suurin osa lähteistä suosittelee 2-3% mallia). Iso koira suhteessa vähemmän kuin pieni, joten Dilbertin kohdalla aloitusmäärä olisi 2% ja Wilmalla 3%. Jos laihtuu lisätään määriä, jos lihoo, pienennetään. Dilbertin 2% tarkoitaa 800g päivässä (3% olisi 1200g) ja Wilmalla 3% 540g päivässä (2% olisi 360g).

Dilbertin energiatarve on n. 2100 kcal/vrk. (lasketaan 132 kcal per metabolinen elopainokilo: 40 potenssiin 0.75)

Wilman energiatarve on n. 1200 kcal/vrk. (lasketaan 132 kcal per metabolinen elopainokilo: 19 potenssiin 0.75)

Olen ajatellut kokeilla 60% - 20% - 20% mallia, jossa annetaan:

• 60% lihaisia luita (Dilbert: 480g, esim. n. 5-8 kpl broilerin siipiä riippuen siiven koosta, Wilma: 340g, esim. n. 3-4 kpl broilerin siipiä)
• 20% kasvis-juures-marja-hedelmäsosetta (Dilbert: 160g, Wilma: 100g)
• 20% lihoja ja sisäelimiä (Dilbert: 160g, Wilma: 100g)

Hyviä lihaisia luita ovat esim.:

• broilerin siivet ja kaulat
• kalkkunan kaulat
• lihaiset rustoluut (esim. naudan häntärusto)

Lihoja, sisäelimiä ja kasviksia olisi hyvä olla mukana vaihtelevasti ainakin 5 lajia kutakin.

Lihoiksi käyvät esim.:

• hevonen
• lammas
• broileri
• kalkkuna
• muu siipikarja
• possu
• nauta
• riista (hirvi, peura, jänis, kanalinnut, jne)
• merikala, esim. lohi, silakka... (1-2 x viikossa, tuhoaa tiamiinia (B1-vitamiini)
• sydän ja kieli lasketaan lihoiksi

Lihat voi sekoittaa esim. jauhelihana kasvissoseeseen.

Barffaukseen sopivia sisäelimiä (sisäelimet jauhetaan ja sekoitetaan kasvissoseeseen):

• maksa (kerran viikossa 0.5-1% koiran painosta)
• munuaiset
• naudan maha
• keuhkot
• perna
• haima

Lisäksi

• kananmunia (kerran viikossa munapäivä, voi antaa useampia kuorineen, ei yhtäaikaa biotiinin lähteiden kuten maksan ja munuaisten kanssa)

Kasvissoseeseen hyviä raaka-aineita (pääpaino lehtevissä vihreissä kasviksissa):

Pohjan muodostavat:

• eril. salaatit (esim. lehtisalaatti, jäävuorisalaatti...- loistavia!)
• kesäkurpitsa (loistava!)
• kurkku (loistava!)

Peruspohjan sekaan vaihdellen monipuolisesti seuraavia kohtuullisessa määrin:

• selleri
• sienet
• idut
• retiisi
• parsakaali (joskus vähän, kaalin sukuisten kasvien runsas käyttö saattaa joissakin tapauksessa haitata kilpirauhasen toimintaa)
• lehtikaali (joskus vähän, kaalin sukuisten kasvien runsas käyttö saattaa joissakin tapauksessa haitata kilpirauhasen toimintaa)
• kiinankaali (joskus vähän, kaalin sukuisten kasvien runsas käyttö saattaa joissakin tapauksessa haitata kilpirauhasen toimintaa)
• valkokaali (joskus vähän, kaalin sukuisten kasvien runsas käyttö saattaa joissakin tapauksessa haitata kilpirauhasen toimintaa)
• herneet (joskus vähän, runsas käyttö saattaa joissakin tapauksessa haitata kilpirauhasen toimintaa)
• pavut (joskus vähän, runsas käyttö saattaa joissakin tapauksessa haitata kilpirauhasen toimintaa)
• pinaatti (joskus vähän, sitoo kalsiumia)
• raparperi (joskus vähän, sitoo kalsiumia)
• vadelma (marjoja paljon vähemmän kuin kasviksia)
• mustikka (marjoja paljon vähemmän kuin kasviksia)
• puutarhamarjat (marjoja paljon vähemmän kuin kasviksia)
• porkkana käy myös, mutta me ei voida käyttää, koska kuulemma aiheuttaa joillekin koirille korvien likaantumista

Luonnonkasvien käyttö meillä jää varmasti pois - ei tunnu omalta jutulta. Samoin hedelmien, samoin porkkanan, käyttö ainakin Wilman ruuassa ei ole korvatulehdustaipumuksen vuoksi viisasta.

Soseisiin voi myös lisätä pieniä määriä:

• erilaisia pähkinöitä
• erilaisia siemeniä (joita voisi kuvitella löytyvän saaliseläimen mahalaukusta)

• Myös hedelmät, kuten päärynä, banaani, luumu, meloni, appelsiini, omena, ananas, jne. käyvät soseisiin, kunhan niitä on huomattavasti vähemmän kuin kasviksia, mutta Wilman korvatulehdustaipumuksen takia, me emme voi käyttää makeita hedelmiä koirien soseissa.

Jotkut barffarit käyttävät jonkin verran viljoja/puuroja ja maitotuotteita - kaikki eivät suosittele niiden käyttöä. Itsekin haluaisin välttää niitä. Jos niitä annetaan, niiden osuus ei saisi ylittää 10% ruokavaliosta. Viljoista monien lähteiden mukaan sopivat parhaiten kaura, tattari ja hirssi.

Ravintolisät ym. lisukkeet ja mausteet

Periaatteessa hyvin suunniteltua barf-ruokavaliota noudattava koira ei tarvitse ravintolisiä ja vitamiineja, ja itsekin mieluummin kuin tartun vitamiinipurkkiin, mietin mistä ruuasta ko. vitamiinia tms. voisi saada. Mutta periaatteessa mikäli on epävarma ravinnon monipuolisuudesta, seuraavia voi lisätä ruokaan. Itse tulen käyttämään valkosipulia ja hiukan erilaisia öljyjä vaihdellen omega-rasvahappojen ja venhänalkioöljyä E-vitamiinin saannin turvaamiseksi, ehkä merilevää kausiluontoisesti. Tässä listaa myös muista lisistä, joita eri lähteissä suositellaan kuuriluontoisesti puutostiloihin ja niiden ehkäisyyn, mikäli ruoka ei ole tarpeeksi monipuolista.

• valkosipulia voi käyttää tuoreena ja rouheena soseita maustamaan. Koirat pitävät sen mausta ja se puhdistaa elimistöä ja toimii luontaisena antibioottina ja parantaa vastustuskykyä
• yrttejä kuten persilja (C-vitamiinia!)ja tilli
• merilevää kuuriluonteisesti - pitkävaikutteinen, esim. Solid Goldin Seameal (hyvää kilpirauhasen toiminnalle, elimistön puhdistaja, tuhoaa huonoja bakteereja, lisää vastustuskykyä. Merilevän voi korvata nokkosella. Ryöpätyt versot voi kuivata tai pakastaa)
• lohiölhy, kalaöljyt (omega 3)
  
• rypsiöljy (omega 3)
• pellavansiemenöljy (omega 3, paras lähde, syöpää estävä vaikutus)
• auringonkukkaöljy (omega 6)
• helokkiöljy (iho-ongelmiin, kuuriluontoisesti, ei kokoaikaa ja ehd. yhdessä omega 3:n kanssa, erit. runsaasti omega 6:a --> jatkuva käyttö voi altistaa tulehduksille. Iho-ongelmiin auttavat myös sinkki, seleeni ja A-, E-, B- ja C-vitamiinit ja hyvälaatuiset rasvahapot )
  
• kylmäpuristettu kookosöljy
• tyrniöljy
  
• vehnänalkioöljy (paras luonnollinen E-vitamiinin lähde. syöpää estävä vaikutus)
• C-vitamiini helpottaa nivelvaivoja ja lisää yleiskuntoa (saman asian ajaa ruusunmarjojen, mustaherukan, tyrnimarjan, lehtikaalin tai persiljan lisääminen soseeseen)
• omenaviinietikka (kivennäisaineita, kaliumia, auttaa ruuansulatuksessa, kehon myrkkyjen poisajaja, ehkäisee haitallisten bakteereiden syntyä, monet koirat pitävät mausta)
• Aloe Vera -uute (yli 80% on terveysvaikutteinen - ei saa sisältää aloiinia, sisältää entsyymejä, kivennäisaineita vitamiineja, bioflavonoideja, aminohappoja juuri oikeassa suhteessa toisiinsa, stimuloi vastustuskykyä, mahan ja suoliston toimintaa, edesauttaa ravintoaineiden imeytymistä. Sisältää 75 eri ravintoainetta. Annostus: 1-2ml/elopainokilo/päivä --> Dilbert n. 60 ml, Wilma n. 30 ml)
• oluthiiva on kuulemma hyvää ja esim. hyvä B-vitamiinin lähde, mutta Wilmalle ei voi antaa korvatulehdustaipumuksen vuoksi. B-vitamiinia on runsaasti myös maksassa ja punaisessa lihassa
• Probiootit (ei-maitoperäinen asidophilus-bifidus bakteerit, Molkosan maitohappokäynyt heratiiviste, joka rauhoittaa ja hoitaa mahaa, tehostaa ruuansulatusta ja aineenvaihduntaa ja maitohappobakteerivalmisteet voi olla tukena ruokavalionmuutostilanteessa)
• Talvella kuuriluontoisesti hiukan kalanmaksaöljyä (takaa pimeänä kautena D-vitamiinin saannin)

Ajanvietteeksi isoja luita

Siinä mielessä me emme ehkä ole puhdasoppisia barffareita, että Barf-ruokavaliota noudattaessammekin antaisin kuitenkin koulutustilanteissa treeniherkkuina koirille edelleen itsetehtyjä treeniherkkuja ja esim. sydäntä. maksaa, kieltä ja lihaa kypsennettynä.

Kaappiin aijon hankkia maailman ainoaa BARF-periaatteiden mukaan valmistettua kuivaruokaa, ZiwiPeak-ruokaa, pahan päivän varalle ja matkoille. Sairaan kallista, mutta sitä annetaankin vain hätätilassa.

Barf-ateriat voi myös joskus korvata valmiilla Barf-pakasteaterioilla, esim. Murre-mix Lihakasvis-mix, Sikakasvis-mix, Lihaluu-mix, Kanakasvis-mix, Murren voima-mix, Puhti Kana-kasvis, Puhti-Hevonen. Näissä on myös luuta mukana, joten lihaisten luiden osuudet sellaisina päivinä kun valmisruokia annetaan, täytyy laskea uudelleen.