ANNA MULTASEN RUOKAVALIOSUUNNITELMA DILBERTILLE

KASVIKSET:

Kasvikset soseutetaan sauvasekoittimella. Juurekset ja esim. kaalit yms. keitetään tai höyrytetään ja soseutetaan sitten, muut raakana, kuten marjat, salaatit, kurkku jne.

Kasviksista käy melkein mikä vaan, ei tomaatti, peruna ja avokado tai sipuli (valkosipuli käy), eikä viinipypäleet eikä rusinat. Pinaattia ei myöskään kannata antaa suurta määrää kerralla. Salaatti kannattaa aina ostaa luomuna, sillä se kerää itseensä torjunta-ainejäämiä.

Porkkana, bataatti, punajuuri ovat hyviä höyrytettyinä, kunhan ei liian suuria määriä, herneet ja pavut myös hyviä, keitä pavut kypsäksi hyvin. Hedelmiä vain pieniä määriä (omena, banaani, jne).

Kasvissoseeseen voi myös lisätä marjoja, kuten mustikkaa, puolukkaa, karpaloa, tyrniä, viinimarjoja, jne. Kuivattua marjajauhetta voi myös laittaa 1 tl joka päivä C-vitamiinilisäksi. Kasviksissa on tärkeää monipuolisuus ja vaihtelevuus, ei aina samaa.

Tärkeää on soseuttaa kasvikset sauvasekoittimella, jotta koiran suolistossa ehtivät vitamiinit imeytyä mahdollisimman hyvin. Höyrytetyt juurekset tasapainottavat ruokavaliota, jotta se ei ole liiaksi munuaisia kylmentävä.

LIHA:

Hyviä lihoja ovat sika, ankka, broileri, kalkkuna, riista, poro, hirvi, nauta, lammas ja hevonen.

Munaa tulisi antaa myös ainakin kerran viikossa, raakana muutama muna kuppiin ja kuoret voi murskata joukkoon jos koira ne suostuu syömään.

Naudan tai lampaan mahaa olisi hyvä saada n. kerran viikossa, se tekee ruoansulatukselle hyvää. Tätä voi antaa, jos on ruoansulatusongelmia. Maha sisältää ruoansulatusentsyymejä.

Koiran olisi hyvä saada kerran viikossa raakaa kalaa, esim. kokonaisena lihamyllyn läpi jauhettua lohta tai muikkua tai silakkaa kokonaisina tai paloiksi leikattuina.

Järvikalat ja itse kaadettu riistan liha pitää pakastaa tai keittää loisvaaran takia. Muut voidaan kaikki antaa raakana. Lisäksi sisäelimiä, kuten maksaa tai munuaista kerran viikossa raakana.

Älä anna possun maksaa, siinä on eniten hormoni- ja antibioottijäämiä. Broilerin, poron ja naudan maksat hyviä. Sopiva määrä sisäelimiä olisi n. 300 – 400 grammaa viikossa. Munuaiset on hyvä viillellä veitsellä ja liottaa vedessä yön yli, jotta kuona-aineet liukenevat veteen.

Ruokavaliomuutoksen alkuvaiheessa (kun luita ei vielä syötetä) lisätään lihan joukkoon

hienoksi jauhettua kananmunankuorta 1 tl per kiloon lihaa. (Sen voi tehdä itse munankuorista, jos käyttää itse munia ruoanlaitossa. Kuorien annetaan kuivua, sitten ne voi jauhaa hienoksi.)

Tämä on tärkeää kalsium-fosforitasapainon optimoimiseksi, muuten koira ei saa ruoasta tarpeeksi kalkkia. Kun se on siirtynyt syömään luita kerran päivässä, munankuorta ei enää tarvita.

Silloin kalsiumin saanti on taattu.

Liha annetaan aina raakana. Suomalainen liha on tarkastettua salmonella varalta, ja raakaruokaa syövän koiran vatsahapot pystyvät lisäksi tuhoamaan bakteerit jo vatsalaukussa, jolloin koira ei saa tautia. Salmonellasta ei siis kannata olla huolissaan. Raa’assa lihassa on tallella eniten vitamiineja ja hivenaineita. Jos tuntuu siltä että koira tarvitsee lisäpotkua tai energiaa esim. pitkissä treeneissä, sen ruokaan voi lisätä puhdasta rasvaa, esim. kananrasvaa, ankanrasvaa tai sian ihraa. Rasvasta koira saa todella hyvää lisäenergiaa.

LUIDEN antamiseen siirrytään vähitellen, kun koira on ainakin muutaman viikon ajan syönyt pelkkää raakaravintoa. Luut sisältävät paljon kivennäisiä, kalkkia ja vitamiineja ja ne antavat koiran purkaa luontaista puremisen tarvettaan luonnollisella tavalla.

Voit aloittaa hyvin sulavista luista, kuten broilerin siivistä ja kauloista. Luita voi ensin antaa kerran viikossa vähän ja katsoa miten sulaa. Sitten vaikka pari kertaa viikossa, ja lopulta nostetaan luiden määrää vähitellen puoleen ruokavaliosta. Voit myös aloittaa jauhetuista broilerin siivistä. On myös saatavilla jauhettua possua, jossa on rustoa mukana.

Luut annetaan aina eri aterialla kuin muu ruoka. Onkin hyvä tehdä niin, että ensimmäinen ateria aamulla koostuu luista ja toinen ateria illemmalla sitten lihasta, puurosta ja kasviksista. (Tai toisinpäin.)

Hyviä luita ovat broilerin siivet, broilerin kaulat, kalkkunan ja ankan kaulat, pyrstöt ja selkärangat ja siivet. Myöhemmin voit kokeilla laajentaa luuvalikoimaa myös järeämpiin luihin. Siirry myös järeämpiä luita antamaan pikkuhiljaa ja vähän kerrallaan. Hyviä järeämpiä luita ovat possun luut, kilin ja karitsan, hirven, poron luut, häränhännät, kylkirimpsut jne. Luut ovat ns. lihaisia luita, jotka on tarkoitus syödä kokonaan. Älä koskaan anna kypsennettyjä luita. Ne voivat sälöytyä ja puhkaista suolen. Tarkkaile myös muuten koiran luiden syöntiä, älä anna luita joista irtoaa sälöjä tai joista koiralle tulee ripulia tai oksentelua. Luiden sietokyky on yksilöllistä, vähitellen ja varovaisesti kokeilemalla oppii, mitä luita oma koira voi syödä. Naudanluut ovat yleensä vain ns. ajanvieteluita, niitä koira ei syö kokonaan.

ÖLJYT:

Lisäksi ruokaan lisätään yksi rkl kylmäpuristettua kasviöljyä per päivä. Laatuja voi vaihdella välillä, ei aina samaa. Hyviä öljyjä ovat mm. oliiviöljy, kookosöljy, helokkiöljy, rypsiöljy, auringonkukka- tai pellavaöljy. Lohiöljyä voi edellisten lisäksi antaa silloin tällöin (varsinkin talvella D-vitamiinin saamiseksi), ei kuitenkaan kalanmaksaöljyä. Hyvänmerkkinen lohiöljy on Salmopet. Hig-epa3-kalaöljykapselit ovat myös hyviä.

PUURO:

Puuron voi myös soseuttaa sauvasekoittimella. Puuroa voi keittää hirssistä, tattarista, quinoasta, speltistä, kaurasta, ohrasta, tummasta riisistä, jne. Näissä kannattaa suosia luomua. Puuron määrä ei saisi ylittää 10 prosenttia kokonaisruoan määrästä. Liiallinen viljamäärä rasittaa haimaa, ja liialliset hiilihydraatit lihottavat ja aiheuttavat vilkkautta. Sopiva määrä löytyy kokeilemalla. Jos koiralla esiintyy kutinaa, hiivaa tai ylivilkkautta, puuro on syytä jättää ihan kokonaan pois ruokavaliosta, ja kokeilla, menevätkö oireet pois.

ANNOSKOOT:

Ruoan määrällinen suhde tulisi olla: lihaisia luita n. 60 % kokonaisruoan määrästä, puuroa korkeintaan 10 % ja loput puoliksi lihaa ja kasvista (eli n. 15 ja 15 %).

Kokonaisruoan määrä on n. 2 - 3 % koiran painosta riippuen kulutuksesta ja aktiivisuudesta. Suuremmilla ja keskikokoisilla roduilla määrä lasketaan yleensä 2 prosentin mukaan. Lasken Dilbertille 3 prosentin mukaan, koska se liikkuu paljon. Eli kokonaisruoan määrä olisi n. 1200 g päivässä. Luita olisi tästä 60 %, eli n. 700 g. Yksi broilerin siipi painaa n. 100 g eli siipiä voisi antaa 7 kpl. Puuron määrä olisi 10 % eli n. 100 g. Sitten vielä n. 200 g lihaa ja 200 g kasviksia.

Määrät ovat vain viitteellisiä, lopullinen tarve riippuu aktiivisuudesta.

Tietenkin tarkkaile samalla, miten ulosteen käy, mitä koira syö mielellään jne, mitä ei suostu syömään, laihtuuko vai lihooko jne. Jos lihoo, vähennä annoskokoja, jos taas laihtuu, lisää annoskokoja. On tavallista, että koiralle kehittyy todella vahvat lihakset raakaruokinnan seurauksena. Jos uloste on jauhomaista ja liian kovaa, luita on liikaa. Ulosteen on tarkoitus olla melko kovaa papanaa, mutta ei aiheuttaa ummetusta. Jos ummetusta tulee, anna kasviksia ja öljyä enemmän. Jos annat luita joissa ei ole paljon lihaa mukana, anna lihaa suhteessa enemmän. Ruokavaliossa tärkeintä on monipuolisuus, eli vaihtele liha-, kasvis- ja öljylaatuja. Voit syöttää aina edellisen paketin loppuun ja vaihtaa sitten laatua. Kasvissosetta voi tehdä itse isomman satsin ja pakastaa sopivissa annoksissa.

Jos ruoansulatusoireita esiintyy näin muutoksen yhteydessä, voit antaa Tehobakt-jauhetta tai Inupekt Forte –tabletteja. Niissä on suolistolle tärkeitä maitohappobakteereja. Näitä voi muutenkin antaa kuureittain. Tehobakt sisältää myös merilevää, jota voi antaa kuureittain, ei koko ajan. Myös ihmisten maitohappobakteerivalmisteet sopivat koirille.

Koulutukseen hyvää namia on keitetty, pieneksi paloiteltu sydän. Myös broilerin kaulaa voi heilutella nenän edessä. En suosittele antamaan mitään teollisia nameja tai kuivanappuloita nameina. Enkä mitään teollisia puruluita tai kypsennettyjä luita.

TOKSISET REAKTIOT:

Ruokavalion muutos voi aiheuttaa toksisia reatioita. Nämä reaktiot johtuvat siitä, että ruoka alkaa puhdistaa elimistöä myrkyistä ja tervehtyä. Ne menevät yleensä parissa viikossa ohi. Nämä reaktiot eivät tarkoita sitä, ettei ruokavalio sopisi koiralle. Oireita voivat olla esim. oksentelu, ripuli, lima ulosteessa, korvien ja silmien töhniminen, hengityksen paha haju, näppylät, karvanlähtö. Kerro oireista minulle, jos ne ovat rajuja!

Valkosipulia on hyvä käyttää madotukseen ja kuureittain lisäämään vastustuskykyä. Marjajauheista eniten C-vitamiinia sisältää ruusunmarjajauhe, mutta muutkin jauheet ovat hyviä.

Dilbertille voisi antaa Arnica montana D200-potenssissa 2 kertaa viikossa 5 raetta 3 kk ajan. Tämä voisi auttaa vanhoihin onnettomuudesta tulleisiin vammoihin. Homeopaattiset liotetaan pieneen määrään vettä ja annetaan ruiskulla suuhun eri aikaan kuin ruoka.

Narttujen juoksuajoista johtuvaan kiihtymykseen voisi auttaa homeopaattinen Cantharis D30. Tätä voi antaa tarvittaessa vaikka useita kertoja päivässä. Auttaa myös aggressioihin. Myös kukkatipoista Rescue remedy saattaa rauhoittaa hermoja jos on juoksuisia narttuja lähistöllä. Se auttaa myös matkustuspelkoon. Sitä voi laimentaa muutaman tipan veteen tai antaa raakana pari tippaa. Sitä annetaan akuutissa pelkotilanteessa usein, eli voi antaa jopa 10 min välein. Laimennoksen tavallinen annostus on 15 tippaa 3 kertaa päivässä.

Yrttiuute Avena sativa eli kauranversouute voi auttaa myös rauhoittamaan juoksuaikoina hermoja. Annostus 20 tippaa 1 – 3 x pv tai tarvittaessa enemmänkin ja useamminkin.

Jos haluat antaa B-vitamiinilisää, suosittelen antamaan luonnollisessa muodossa olevia vitamiineja synteettisten sijaan. Luonnollinen B-vitamiinivalmiste on esim. Solgar B tai Complex B. Piipettiä voisi Dilbertille myös antaa, pii on tukirangalle tärkeää. 4 tbl päivässä.